Isäntäväen kotiuduttua on Iita päässyt taas hieman reenailemaan nomen merkeissä. Ilokseni olen huomannut kuinka Iitan palautukset ovat parantuneet lomaviikon aikana, joten taitaa olla iso kiitos vara-iskä Tapsalle paikallaan :) Koiraa on siis reenautettu lomaviikon aikanakin, joka on erittäin hyvä!! Eilen tehtiin muutama peruslinja muistinvirkistykseksi ja ilokseni huomasin Iitan keskittymiskyvyn taas jälleen kerran juoksujen jälkeen kehittyneen. Joka juoksun jälkeen koirassa on aina huomannut aikuistumisen merkkejä ja taas se todistettiin. Rauhallista työskentelyä, jolloin ohjauksia voi antaa ns lennosta ilman turhia pysäyttämisiä. Mukava huomata kuinka käskyt oikea, vasen ja eteen on koiralla hyvin muistissa. Lähihakua voitaisiin hieman muistutella mieleen tulevalla viikolla.

Tänään käytiin pitkästä aikaa Heppu hellun kanssa riista reeneissä. Hienosti Iita nouti useamman variksen. Viimeisin linnun palautus sai sekä ohjaajan että Katjankin nauramaan...Iita on hieman väsynyt  viikon hoitorupeamastaan ja Iitan lennokkaasta palautuksesta ei ollut tietoakaan. Koira toi variksen rauhallisesti kävellen:) meidän Iita, ikuinen lapsi. Iita on siinä mielessä tosi mukava koira, että se näyttää tunteensa ja muutenki fiiliksensä. Jos se on väsynyt niin se kyllä näyttää sen, samoin kuin jos se suuttuu jostakin, niin mököpottuja keitetään joskus seuraavaan aamuunki asti:) Olen joskus lukenut jostakin, että flatin omistajalla pitää olla huumorintajua tajutakseen koiraansa ja se pitää kyllä Iitan tapauksessa paikkaansa.

Samin lomaviikko ei jäpyn mielestä ollut mukava. Jostakin syystä Pimu poika oli ollut koppava ja inhottava Samia kohtaan ja "neiti" olikin saanut sitten hoitajaltaan erikoiskohtelua mm ruokailun ja astian suhteen. Kotia päästessään killi on ollut enemmän kuin tyytyväinen, mut hei!kuka nyt ei olis pettynyt epäonnistuneeseen rakkauslomaan:)