Siis reenit ei mennyt päin puuta vaan Iita meni. Neitokainen taisi juosta päin puuta Nallin kanssa vauhkotessaan. Ei näyttänyt koira loukkaantuvan törmäyksestä, vauhti hiljeni hieman mikä ei ole suinkaan paha asia :)

Reeneissä hiottiin lähihakua ja linjaa. Linja meni alku kömmellysten jälkeen ihan hyvin, mutta lähihaku oli nyt hukassa. Kasvattajan kanssa mietittiin, johtuiko lähihaun "muistamattomuus" siitä, että me ollaan aina oltu aika lähellä Iitaa kyseistä harjoitusta tehtäessä. Kotiläksyksi saatiin lähihaun hiomista ja juuri sitä koiran ja ohjaajan välimatkan kasvattamista. Lisäksi Iitan kanssa aletaan olemaan aika jämynä tuon palautuksen suhteen, koska koira osaa palauttaa käteen niin sen kanssa ollaan nyt ehdottomia ja damia ei nakella jalkoihin. Reeneistä jäi hyvä mieli molemmille ja intoa on taas enemmän kuin tarpeeksi hioa noita meidän miinuksia. Harmikseni Iita lähtee Ukon kanssa taas maailmalle katsastamaan lintutilannetta, joten reenaamaan päästään vasta loppu viikosta. Ohjeet on annettu myös perheen toiselle koiran ohjaajalle, joten toivotaan, että pimeinä mökki- iltoina pari damin palautus reeniä kuuluisi ilta ohjelmaan :) mitä sitä muutakaan mökillä iltasella touhutaan kuin koulutetaan koiraa!!

On myös mukava huomata noissa yhteisreeneissä, että Iitan maltti odottaa omaa vuoroaan on kehittynyt aivan mahtavasti. Kun koira malttaa olla paikallaan hiljaa, saan itse keskittyä töitä tekevän koiran seuraamiseen. Jos koira oppii paljon matkimalla, niin myös ohjaaja :) kiitos taas Tiinalle reeni seurasta!